Jotta dipan tekeminen ei muutenkaan etenisi, kannattaa tietenkin käyttää uskomattoman paljon aikaa työskentelyä tukeviin ratkaisuihin perehtymiseen. kuten esimerkiksi erilaisiin käsite- ja miellekarttaohjelmiin. Vaikka koulussa opetettiin kaksi ohjelmaa, piti silti vielä – varmaan kolmatta kertaa – koluta vielä tavallisimmat ilmaisohjelmat läpi. Ja todeta, että kyllä ne siellä koulussa esittelivät oikeasti ehkä ne tehokkaimmat ja kehittyneimmät vaikka niissä puutteita onkin.

Jotain hyvää. Löysin arkistojen kätköistä erilaisia jo aiemmin tehtyjä kaavioita ja esityksiä dipasta. Vähän on aihe muuttunut, mut on siellä runko valmiina.

Tästä sitten taas eteenpäin. Sillä alkuperäisellä käsitekaavio-ohjelmalla...